Patentointia kannattaa miettiä ajoissa – erityisesti tekoälyn ja bioteknologian tutkimuksessa

Tekoäly, koneoppiminen ja bioteknologiset ratkaisut ovat tutkimuksen nopeimmin kehittyviä alueita. Samalla ne herättävät yhä enemmän kysymyksiä myös immateriaalioikeuksista ja tutkimustulosten kaupallistamisesta. InnoWebinaarissa patenttiasiantuntijat Joni Vehmas ja Jasmin Kaivola Laine IP:stä avasivat, mitä tutkijoiden ja opiskelijoiden kannattaa tietää patentoinnista erityisesti uusien teknologia-alueiden näkökulmasta. 

Yksi webinaarin keskeisimmistä muistutuksista oli IPR-asioiden pohtiminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Patentointimahdollisuuksia ei aina ole helppo arvioida itse, ja monet ratkaisut vaativat tapauskohtaista tarkastelua ja asiantuntijan apua.  

Patentti suojaa teknisen ratkaisun – kunhan sen hakee ennen julkaisemista 

Patentilla voidaan suojata tekninen ratkaisu tiettyyn ongelmaan. Jotta keksintö olisi patentoitavissa, sen tulee olla uusi, keksinnöllinen ja teollisesti käyttökelpoinen. Patentti antaa haltijalleen oikeuden estää muita hyödyntämästä keksintöä ilman lupaa tietyn ajan, mutta se ei automaattisesti anna oikeutta käyttää keksintöä itse. Tämä on yksi patentoinnin yleisimmistä väärinkäsityksistä: patentti on ennen kaikkea kieltämisoikeus, ei automaattinen käyttöoikeus. Vaikka tutkija esimerkiksi saisi patentin uudelle akkuteknologian parannukselle, hän ei välttämättä voi käyttää sitä kaupallisesti ilman lupaa, jos parannus perustuu jonkun toisen edelleen voimassa olevaan perusteknologiaa suojaavaan patenttiin. 

Patenttijärjestelmä perustuu myös avoimuuteen: patenttihakemus julkaistaan, jotta tieto keksinnöstä tulee myöhemmin kaikkien saataville. 

Monelle tutkijalle webinaarin tärkein huomio liittyy tutkimustulosten julkistamiseen. Julkinen esitys, konferenssiposterin esittely, artikkeli tai jopa abstrakti voivat viedä keksinnöltä sen vaatiman uutuuden ja estää patentoinnin. Siksi patenttihakemus tulisi jättää ennen keksinnön julkaisemista. 

Suosittelemmekin Oulun yliopiston tutkijoita ja opiskelijoita olemaan yhteydessä Innovaatiokeskukseen jo siinä vaiheessa, kun mahdollinen keksintö alkaa hahmottua. Näin voidaan arvioida sekä patentointimahdollisuudet että kaupallinen potentiaali ennen julkaisupäätöksiä. 

Tekoäly ei yksin tee keksinnöstä patentoitavaa 

Tekoälyn ja koneoppimisen yleistyessä myös patentointiin liittyvät kysymykset näihin liittyen ovat lisääntyneet. Webinaarissa muistutettiin, että tekoälyn käyttö ei itsessään tee ratkaisusta patentoitavaa. Ratkaisun tulee edelleen tuottaa konkreettinen tekninen vaikutus ja ratkaista todellinen tekninen ongelma. 

Esimerkiksi tekoälyratkaisut, jotka ohjaavat teknisiä järjestelmiä, käsittelevät mittausdataa tai parantavat laitteiden toimintaa, voivat olla helpommin patentoitavia, kuin yleiskäyttöiset tai puhtaasti hallinnollisiin tehtäviin liittyvät sovellukset. Euroopassa erityisesti yleiskäyttöisten kielimallien ja puhtaasti kielelliseen analyysiin perustuvien ratkaisujen patentointi voi olla haastavaa. 

Patentoinnin näkökulmasta on myös tärkeää dokumentoida, miten tekoälyratkaisu toimii. Patenttihakemuksessa on pystyttävä kuvaamaan esimerkiksi mallin rakenne, koulutusdata sekä syötteet ja tulokset riittävän tarkasti. 

Bioteknologiassa on paljon mahdollisuuksia 

Biotieteissä patentoinnin kohteena voivat olla esimerkiksi geeniteknologiat, diagnostiset menetelmät, biologiset työkalut, mikro-organismit, proteiinit sekä erilaiset lääkekehitykseen liittyvät ratkaisut. Luonnossa esiintyviä löytöjä sellaisenaan ei kuitenkaan voi patentoida, vaan keksinnön tulee sisältää ihmisen tekemä muutos tai tekninen ratkaisu. 

Hoitomenetelmiä ei Euroopassa yleensä voi patentoida sellaisenaan, mutta niiden toteuttamiseen liittyvät laitteet, diagnostiset menetelmät tai lääkinnälliset käyttötarkoitukset voivat olla patentoitavia. 

Bioteknologian tutkimuksessa korostuvat lisäksi huolellinen dokumentointi, biologisten materiaalien kuvaaminen sekä eettisten ja lainsäädännöllisten vaatimusten huomioiminen. 

Ota yhteyttä Innovaatiokeskukseen 

Kynnys ottaa yhteyttä Oulun yliopiston Innovaatiokeskukseen kannattaa pitää matalana. Kaikkia mahdollisesti patentoitavia ratkaisuja ei ole helppo tunnistaa itse, eikä patentointikelpoisuus aina ole mustavalkoinen kysymys. Usein juuri asiantuntijoiden kanssa käydyt keskustelut auttavat tunnistamaan tutkimustuloksissa piilevän kaupallisen potentiaalin. 

Oulun yliopistossa ensimmäisinä yhteyshenkilöinä keksintöihin ja tutkimustulosten kaupallistamiseen liittyvissä asioissa toimivat Innovaatiokeskuksen asiantuntijat. He auttavat arvioimaan tutkimustulosten uutuusarvoa, patentointimahdollisuuksia ja kaupallistamispolkuja sekä tukevat tutkijoita ja opiskelijoita patentointiprosessin käynnistämisessä.  

Onko tutkimuksessasi syntynyt uusi menetelmä, algoritmi, materiaali tai tekninen ratkaisu, jolla voisi olla kaupallista potentiaalia? Onko sinulla uusi liikeidea? Ota yhteyttä Innovaatiokeskukseen! Autamme turvaamaan tutkimustulosten tai liikeideoiden hyödyntämismahdollisuudet ja luomaan pohjaa tuleville yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksille. 

Ota yhteyttä: innovaatiokeskus@oulu.fi