Suomalaisen luonnon puhtaus ja rikkaus luo mahdollisuuksia yritysyhteistyöhön

Kirjoittanut Vilma Lehto

Pekka and team in Ireland.

Pekka Kilpeläinen ja tutkijatiimi Irlannissa yritysyhteistyön merkeissä.

 

Oulun yliopisto tekee yhteistyötä sekä suomalaisten että kansainvälisten yritysten kanssa. Tutkimuspäällikkö Pekka Kilpeläinen työskentelee terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien yhteistyöhankkeiden parissa. Hänen ja tutkijatiimin tehtäviin kuuluu muun muassa yhteistyökumppaneiden tarpeiden ja toiveiden kuunteleminen, yritysten tuotekehityksen mahdollistaminen sekä sopivien rahoittajien etsiminen.

”Lähdemme liikkeelle siitä lähtökohdasta, että tekemisestämme pitäisi olla hyötyä yrityksille”, Kilpeläinen kertoo.

Yhteistyö ei kuitenkaan ole missään nimessä yksisuuntaista, sillä tarkoituksena on, että tietoa ja osaamista jaetaan kumpaankin suuntaan. Kilpeläinen mainitsee, että kun samantyyppisistä asioista kiinnostuneiden kanssa keskustelee, voi oppia paljon. Yhteistyökumppaneilla saattaa esimerkiksi olla käytössä eri teknologioita tai menetelmiä, ja tämä tuo omaan tekemiseen uutta näkökulmaa.

Luonnonmukaisuus edellä

Kilpeläinen ja tutkijatiimi työskentelee terveyteen ja hyvinvointiin sekä luonnon biomassoihin liittyvien teemojen parissa. Tähän lukeutuu myös luonnontuotteisiin liittyvät hankkeet. Luonnon raaka-aineiden hyödyntämisen ja muutenkin luonnonmukaisuuden voidaan nähdä olevan vallitseva trendi tänä päivänä.

”Suomi saa luontaista kilpailuetua siitä, että täällä luonnonvarat ovat puhtaita ja rikkaita. Siksi suomalaisten yhteistyökumppaneiden ajatellaan olevan hyödyllisiä erilaisille hankkeille. Tämä voi johtaa myös kansainväliseen yhteistyöhön.”

Oulun yliopiston mittaustekniikan yksikkö onkin tehnyt yhteistyötä esimerkiksi irlantilaisten, latvialaisten, virolaisten ja skotlantilaisten toimijoiden kanssa. Useimmiten yhteistyökumppanit ovat kuitenkin paikallisia pienempiä ja suurempia yrityksiä Kainuun seudulta tai sen lähimaakunnista.

”Tällaisen alueyksikön olemassaolon oikeutus on se, että pystymme tukemaan paikallisten yritysten toimintaa”, Kilpeläinen mainitsee.

Yhteistyötä on tehty myös suurempien yrityksien kanssa. Luonnon raaka-aineita tuotannossaan hyödyntävä Lumene (ks. Kehittyvä Elintarvike -lehden artikkeli) on ollut Oulun yliopiston yhteistyökumppani jo pitkään. Yhteinen puolukkauute patentoitiin jo useampi vuosi sitten, ja lisäksi yhdessä on kehitelty esimerkiksi maitohorsmankukkauutetta.

Pienemmistä yhteistyöyrityksistä Kilpeläinen mainitsee esimerkkinä kainuulaisen Raisan Terveyspirtin ja heidän Vaicute-luonnonkosmetiikkatuotesarjansa. Yliopisto on auttanut yritystä tekemällä analytiikkaa kyseiselle tuotesarjalle ja käytetyille raaka-aineille.

”Meillä on ollut useampiakin luonnontuotteiden analytiikkaan tai mahdollisiin uusiin raaka-aineisiin ja alustavaan tuoteideoiden testaamiseen liittyviä hankkeita yritysten kanssa. Olemme esimerkiksi tarkastelleet erilaisten raaka-aineiden ominaisuuksia tai tarkastella niissä esiintyviä terveysvaikutteisia yhdisteitä.”

Mistä rahoitusta yritysyhteistyöhön?

On olemassa useampia ohjelmia, jotka rahoittavat yritysyhteistöitä, yritysten toimintaolosuhteiden kehittämistä tai esimerkiksi yrityksessä olevan osaamisen kasvattamista. Kilpeläinen auttaa yrityksiä löytämään sopivaa hankerahoitusta.

Esimerkiksi Euroopan maaseuturahastosta, Euroopan rakennerahastoilta, Business Finlandilta tai sitten kansainvälisistä Interreg- tai ERA-NET-ohjelmista voi saada rahoitusta.

”On kuitenkin hyvä tietää, että yleensä julkisella rahoituksella ei voi tehdä vain yhtä yritystä hyödyttävää tutkimusta. Hanke pitää kasata niin, että siinä on useampi yritys mukana.”

Yksi Kilpeläisen tehtävistä on tuoda samoista asioista kiinnostuneet yritykset yhteen. Lisäksi hän auttaa yrityksiä huomaamaan rahoituksiin liittyvät säännökset.

Yhteistyökumppanuus kasvua tukemaan

Suomessa on paljon luonnontuotealalla toimivia pieniä yrityksiä, joilla on realistiset mahdollisuudet kasvaa. Vaikka yritykset ovat pieniä, niiden taustalla toimivat yrittäjät ovat innostuneita alastaan.

”Nämä ihmiset ovat olleet kiinnostuneita esimerkiksi lankojen värjäämisestä luonnonkasvien avulla tai valmistaneet itse kosmetiikkaa luonnosta saatavista materiaaleista. He ovat hoksanneet, että voivat jopa ansaita elantonsa harrastuksellaan.”

Naapurimaista löytyy esimerkkejä tällaisista yrityksistä, jotka ovat saaneet tuulta alleen ja kasvaneet pienistä tekijöistä kansainvälisiksi brändeiksi. Esimerkiksi ruotsalainen Care of Gerd -luonnonkosmetiikkasarja saattaa kuulostaa tutulta tästä syystä.

Jos yritystoiminnan laajentuminen on tavoitteena, voi yhteistyö yliopiston kanssa olla yksi mahdollinen avaintekijä sen onnistumiseen.

”Meille pääasiana on yritysten toiveiden kuunteleminen ja mahdollinen ideoiden jakaminen. Me voimme tarjota laajempia näkemyksiä esimerkiksi siihen, mihin suuntaan yrityksen kannattaa seuraavaksi edetä tuotekehityksessään”, Kilpeläinen sanoo.

Oulun yliopisto järjestää vuosittaisen University Business Forum (UBF) -tapahtuman yliopiston sidosryhmille ja henkilökunnalle lokakuussa. Sinne ovat tervetulleita kaikki yritysten edustajat, jotka ovat kiinnostuneita yhteistyöstä yliopiston kanssa. Seuraa tapahtumaan liittyvää markkinointia Oulun yliopiston Innovaatiokeskuksen viestintäkanavilta.

 

 

Vilma Lehto


Viestinnän harjoittelija // Communications Intern
+358 50 305 5761
vilma.lehto@oulu.fi

Blogitekstit, uutiset, sosiaalinen media, tapahtumaviestintä.

Blog posts, news, social media, events communication.

Edellinen
Edellinen

Innovaatioprosessissa verkkojen on oltava vesillä ­– ”Oivallukset ja keksinnöt syntyvät usein yhdessä tehden”

Seuraava
Seuraava

Tekoäly muuttaa työelämää – näin yritykset ja työntekijät voivat hyötyä muutoksesta