Voisiko muistisairauden todeta ihosta? Nsrein Alin havainnosta syntyi keksintö, joka tekee diagnosoinnista helpompaa ja varmempaa
Tutkija Nsrein Ali tiimeineen kehittää uudenlaista diagnostiikka-alustaa muistisairauksille.
Joskus merkittävimmät innovaatiot syntyvät silloin, kun pysähtyy pohtimaan täysin uutta suuntaa. Näin kävi myös Oulun yliopiston tutkija Nsrein Alille, joka halusi kehittyä urallaan kohti oman tutkimusryhmän perustamista. Samaan aikaan heräsi myös kiinnostus tutkia uutta aihealuetta: ihon yhteyttä muistisairauksiin. Nämä toimivat alkusysäyksenä DermaEXO-projektille, jossa kehitetään uudenlaista diagnostiikka-alustaa muistisairauksille.
“DermaEXO-projekti sai alkunsa, kun aloin tutkia muistisairautta sairastavien hiirten ihonäytteitä. Havaitsin terveisiin hiiriin verrattuna muutoksia ihon biomarkkereissa sekä myös eroja sukupuolten välillä, sillä naarashiirillä todettiin suurempi sairastumisriski”, Ali kertoo. “Siitä syntyi idea: voisiko muistisairauksia diagnosoida ihon biomarkkereita tutkimalla?”
Ensimmäiset askeleet ideasta toteutukseen: PoC-rahoitus ja liiketoimintaymmärryksen kasvattaminen
Biomarkkerilla tarkoitetaan biologista merkkiä, joka kertoo jotakin ihmisen terveydestä tai sairaudesta. Se on jokin kehosta mitattava arvo, joka kasvaa tai pienenee sen mukaan, mitä kehossa tapahtuu. Biomarkkeri voi olla esimerkiksi verikokeessa mitattava arvo, kuten verensokeri, tai tietyn proteiinin esiintyminen kehossa.
Kun Ali huomasi tiettyjä muutoksia muistisairaiden hiirten ihossa, hän teki aiheesta keksintöilmoituksen ja alkoi pohtia keksinnön jalostamista Innovaatiokeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Vuonna 2024 hän päätti perustaa aiheen ympärille oman tutkimusryhmän, jonka tutkimukset vahvistivat Alin havaintoja. Tämä oli hyvä aika hakea projektille Proof of Concept –rahoitusta, joka tukee tutkimuksen kaupallistamista ja uuden innovaation ensimmäisen toteutuksen tekemistä. PoC-rahoitus myönnettiin, ja tutkimus pääsi etenemään.
“Maarit ja Markku Innovaatiokeskukselta uskoivat myös projektiin, joten PoC-rahoituksen hakeminen oli suhteellisen helppo prosessi. Aloin kuitenkin miettiä, mistä saisin rahoitusta myös omaan palkkaani, sillä PoC-rahoitus ei kattanut sitä”, Ali muistelee. “Ymmärsin, että esimerkiksi Business Finlandin Research to Business (R2B) -rahoitusta hakeakseni minun täytyi kasvattaa liiketoimintaosaamistani.”
Ali päätti osallistua Oyster-hautomoon, joka on suunnattu aloittaville yrityksille, tutkijoille, opiskelijoille ja ammattilaisille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään innovaatioita sosiaali- ja terveysalalle. Ali kertoo tämän olleen yksi parhaista päätöksistä projektin varrella.
“Oyster-hautomossa saimme intensiivistä valmennusta muun muassa ratkaistavan ongelman määrittelyyn, asiakashyödyn kirkastamiseen ja pitchaamiseen. Sen avulla saimme muotoiltua lupaavista tutkimustuloksista liikeidean. Suosittelen Oysteria lämpimästi kaikille, jotka haluavat kehittää uusia terveysalan ratkaisuja.”
Kohti kaupallistamista R2B-rahoituksen avulla
Vuoden 2024 loppuun mennessä DermaEXO-tiimi kasvoi kymmenhenkiseksi ja koostui sekä tutkimuksen että liiketoiminnan asiantuntijoista. Tiimi oli valmis hakemaan Business Finlandin Research to Business –rahoitusta ja ensimmäisen hakemuksen he laittoivat vireille keväällä 2025. Rahoitusta ei vielä tuolloin myönnetty, mutta saatu palaute oli arvokasta.
“Palautteen pohjalta ymmärsin, että hakemuksemme oli vielä liian tutkimuspainotteinen ja vaati vahvempaa liiketoimintanäkökulmaa. Päätin, että seuraavaksi kirjoitan täydellisen hakemuksen”, Ali naurahtaa. “Niinpä kirjoitin uuden hakemuksen pitäen koko ajan saamaamme palautetta tekstin rinnalla ja vastasin perusteellisesti jokaiseen aikaisemmin avoimeksi jääneeseen kysymykseen. Minulla oli todella hyvä tunne hakemuksesta, kun viimein sain sen lähetettyä.”
Onnistuneen pitchauskierroksen ja parin kuukauden odottelun jälkeen Ali sai viimein joulukuussa 2025 toivomansa puhelun: hänen hakemuksensa oli hyväksytty, ja rahoitusta projektille tulisi yhteensä 765 522 euroa. Myös projektin ensimmäinen patenttihakemus oli tässä vaiheessa saanut hyväksynnän, joten tiimi pääsi jatkamaan kehitystyötä tammikuussa 2026.
“Olin niin onnellinen!” Ali muistelee hymyillen. “Tämä projekti ja R2B-rahoitus antoivat koko uralleni uuden suunnan ja opettivat todella paljon.”
“Mikään ei ole mahdotonta, kun on halua, päättäväisyyttä, sitoutumista ja asiantuntevia ihmisiä ympärillä”
Pitkän ja vaiheikkaan prosessin tärkeimpinä opetuksina Ali korostaa luottamuksen ja yhteistyön merkitystä – kaikkea ei voi eikä tarvitse tehdä yksin. Esimerkiksi Oyster-hautomo ja tiimin tuki ovat olleet keskeisiä matkalla ideasta innovaatioksi.
“Tiimissä täytyy luottaa toisiin, sillä kaikkea ei voi itse kontorolloida ja osata. Mikään ei ole mahdotonta, kun on halua, päättäväisyyttä, sitoutumista ja asiantuntevia ihmisiä ympärillä”, Ali summaa.
DermaEXO-projektin suhteen Alin odotukset ovat korkealla juurikin loistavan tiimin ansiosta.
“Uskon, että tämän projektin myötä muistisairauksia voidaan diagnosoida tulevaisuudessa entistä aikaisemmassa vaiheessa, helpommin ja varmemmin. Meillä on koossa loistava tiimi, joka koostuu niin tutkimuksen kuin liiketoiminnankin asiantuntijoista, joten tekemämme työ tuottaa varmasti tulosta!”
Onko sinulla projekti, jossa voisi olla ainesta kaupalliseksi innovaatioksi? Kiinnostaako Business Finlandin R2B-rahoitus? Uusi virallinen rahoitushaku aukeaa toukokuussa 2026, mutta sinun kannattaa olla jo nyt yhteydessä Innovaatiokeskuksen asiantuntijoihin, jotka auttavat esimerkiksi idean kirkastamisessa, liiketoimintapotentiaalin löytämisessä ja muissa hakuun liittyvissä kysymyksissä. Lue hakuohjeet täältä ja ota yhteyttä:
Markku Känsäkoski: markku.känsäkoski@oulu.fi
Janne Haverinen: janne.haverinen@oulu.fi