"Hyvä tiede on välttämätöntä, mutta ei yksinään tarpeeksi” – Tejesvi Mysore sai tutkimukselleen vaikuttavuutta yrittäjyyden kautta
Oulun yliopiston tutkija Tejesvi Mysore perusti oman yrityksen, joka keskittyy erityisesti kroonisten haavojen hoitoon.
Miten tutkimus saa vaikuttavuutta? Miten tutkimustuloksista rakennetaan liiketoimintaa? Mitä tapahtuu matkalla ideasta markkinoille? Entä mitä tutkijan kannattaa ottaa huomioon matkan varrella?
Näitä kysymyksiä pohdittiin InnoWebinaarissa, jossa Oulun yliopiston tutkija ja yrittäjä Tejesvi Mysore avasi omaa polkuaan tutkijasta startup-perustajaksi. Mysoren matka alkoi perustutkimuksesta, jossa hyödynnettiin metagenomiikkaa luonnosta löytyvien yhdisteiden tunnistamiseen. Esimerkiksi variksenmarjasta eristettyjä yhdisteitä analysoimalla tunnistettiin antimikrobisia peptidejä ja kehitettiin niitä edelleen aiempaa stabiilimmiksi ja tehokkaammiksi.
Siirtymä yrittäjyyteen oli Mysorelle usean tekijän summa: tutkimus oli tuottanut suojattua teknologiaa, markkinassa oli selkeä tarve erityisesti antibioottiresistenssin torjunnassa, ja akateeminen rahoitus ei riittänyt viemään ratkaisua kliiniseen käyttöön.
“Tiede on kaiken perusta. Hyvä tiede on välttämätöntä, mutta ei yksinään tarpeeksi”, Mysore toteaa. Vaikuttavuus syntyy vasta, kun rinnalle tuodaan markkina, rahoitus ja kaupallistamisen osaaminen.
Ensiaskeleet yrittäjyyteen: Chain Antimicrobials
Vuonna 2017 Mysore perusti ensimmäisen yrityksensä, Chain Antimicrobialsin, jonka tavoitteena oli ehkäistä infektioita esimerkiksi katetrien pinnoitteiden avulla. Yritystoiminta eteni alkuvaiheessa hyvin: teknologia oli validoitu, patentit olivat kunnossa ja rahoitusta saatiin sekä sijoittajilta että julkisista lähteistä.
Kehitystyö toi kuitenkin nopeasti esiin terveysalan startupien realiteetit: markkinoille pääsy vaatii laajoja kliinisiä tutkimuksia ja sääntelyprosessit ovat hitaita. Myös rahoituksen varmistaminen osoittautui haastavaksi. Kansainvälisten sijoittajien odotukset, markkinatilanne ja pandemian vaikutukset vaikeuttivat etenemistä, ja lopulta Chain Antimicrobialsin toiminta päättyi.
Yrityksen päättyminen ei kuitenkaan katkaissut kehitystyötä. Mysore hankki yrityksen omistamat patentit takaisin itselleen ja siirsi kehitystyön uuteen yritykseen.
Uusi alku ja ajattelutapa: ChainPeptides
Vuonna 2022 syntyi ChainPeptides, jossa fokus siirtyi haavanhoitoon ja erityisesti kroonisiin haavoihin, kuten diabeettisiin jalkahaavoihin. Uudessa ratkaisussa yhdistyvät antimikrobiset aineet ja biosensoriteknologia. Kyse on älykkäästä haavanhoitomateriaalista, joka seuraa haavan tilaa jatkuvasti ja reagoi infektion merkkeihin vapauttamalla antimikrobisia aineita kohdennetusti. Taustalla on sama tutkimus, kuin aikaisemmassa yrityksessä, mutta sovellus ja markkina on määritelty uudelleen. Tämä kuvastaa hyvin startup-maailman keskeistä periaatetta: suuntaa voi ja pitää muuttaa, jos se vie kohti toimivampaa ratkaisua.
Matkan varrella Mysorelle kävi selväksi myös ero tutkijan ja yrittäjän ajattelutavassa: tutkimuksessa on keskeistä ajatella pitkäjänteisesti ja varmistaa, että ratkaisu toimii ja tieto on luotettavaa. Yritystoiminnassa korostuu sen sijaan kyky edetä epävarmuudessa ja testata ratkaisuja käytännössä. Startup-ympäristössä nopea oppiminen on täydellisyyden tavoittelua tärkeämpää. Ratkaisuja kehitetään iteratiivisesti ja nopeatempoisesti: kokeillaan, opitaan ja parannetaan. Myös onnistumisen mittarit ovat hieman erilaiset. Tutkimuksessa keskeistä on tieteellinen validointi, kun taas yritystoiminnassa toimivan markkinan löytäminen on ratkaisevaa.
Tutkimuksesta yritykseksi – huomioi ainakin nämä
Mysoren kokemuksista nousee esiin muutama käytännönläheinen oppi:
Ymmärrä todellinen tarve: pelkkä teknologinen ratkaisu ei riitä, jos se ei vastaa käyttäjien tai asiakkaiden ongelmaan. Siksi keskustelu esimerkiksi kliinikoiden ja potilaiden kanssa jo varhaisessa vaiheessa oli Mysorelle olennaista.
Panosta immateriaalioikeuksiin ajoissa: patentit ovat usein keskeinen osa rahoituksen hankintaa ja yhteistyötä. Patentti suojaa ratkaisua ja vaikuttaa myös siihen, millä markkinoilla teknologiaa voidaan kehittää ja kaupallistaa.
Rakenna toimiva tiimi: tutkimusosaamisen rinnalle tarvitaan liiketoiminta-, regulaatio- ja kaupallistamisosaamista.
Varaudu jatkuvaan rahoituksen tarpeeseen: rahoituksen merkitys korostuu koko matkan ajan. Startup ei ole yksittäinen projekti, vaan jatkuva prosessi, jossa seuraavan vaiheen rahoitus on aina varmistettava ajoissa.
Lisäksi Mysore huomauttaa, että tutkimuslähtöinen yrittäjyys avaa uusia urapolkuja, mutta ei sulje pois mahdollisuutta jatkaa myöhemmin myös akateemista uraa.
Mysore korostaa, että tutkimuslähtöinen yrittäjyys ei ole suoraviivainen polku. Matkaan kuuluu epävarmuutta, haasteita ja suunnanmuutoksia, mikä vaatii yrittäjältä sitkeyttä ja rohkeutta. Mysoren mukaan yrittäminen kuitenkin kannattaa, sillä se antaa mahdollisuuden viedä tutkimustulokset käytäntöön ja ratkaista merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita.
Kiinnostaako tutkimustulosten kaupallistaminen?
Oulun yliopiston Innovaatiokeskus auttaa tutkijoita tutkimustulosten kaupallistamisessa, immateriaalioikeuksissa, rahoituksen hakemisessa ja yhteistyöverkostojen rakentamisessa.
Ota yhteyttä:
Janne Haverinen: +358294488055, janne.haverinen(at)oulu.fi
Markku Känsäkoski +358294487506, markku.kansakoski(at)oulu.fi