“Tutkimuksellinen vapaus mahdollistaa aivan uudenlaisia avauksia ja innovointia” – Oulun yliopiston ja Metsä Groupin yhteistyössä luodaan uutta arvoa sivuvirroista

Anni Tauriainen (vas.), Janne Pesonen, Ulla Lassi ja Toni Kauppinen Oulun yliopistolta, sekä Kari Ala-Kaila (oik.) Metsä Groupilta luovat uutta osaamista ja innovaatioita, joilla metsäteollisuuden sivuvirrat saadaan hyötykäyttöön entistä paremmin.

“Tutkijoiden ja yritysten välinen yhteistyö on parhaimmillaan, kun löydetään yhteinen haaste, joka vie molemmat osapuolet uuden äärelle ja ehkä jopa mullistaa koko alaa”, sanoo Oulun yliopiston kestävän kemian tutkimusyksikön johtaja, professori Ulla Lassi. 

Hänen tutkimusryhmänsä kehittää epäorgaanisia materiaaleja, kuten akkukemikaaleja, katalyyttejä, adsorbentteja ja prosessikemian ratkaisuja, jotka tukevat kiertotaloutta ja teollisuuden resurssitehokkuutta. Tutkimusta tehdään tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa, ja toiminta on vahvasti soveltavaa ja käytännönläheistä. 

Oulun yliopiston ja Metsä Groupin yhteistyö on tästä hyvä esimerkki. Metsä Groupilla pohjoinen puu halutaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti, joten tutkimusyhteistyössä muun muassa luodaan uutta osaamista ja edistetään innovaatioita, joilla kaikki tuotannon sivuvirrat saadaan hyötykäyttöön. Yhteistyö Oulun yliopiston kanssa on jatkunut jo pitkään sekä julkisten hankkeiden että tilaustutkimuksen parissa. 

“Yhteistyömme ei ole pelkästään akateemisuuden rahoittamista, vaan strategista kehittämistä. Meillä on omat tavoitteemme, jotka kohtaavat tutkijoiden osaamisen kanssa”, sanoo Metsä Groupin kehitysjohtaja Kari Ala-Kaila. 

Ulla Lassin tiimi työskentelee Metsä Groupin kanssa erityisesti metsäteollisuuden sivuvirtojen ja niiden aiempaa arvokkaamman hyödyntämisen parissa. Sellun- ja paperintuotannossa syntyviä sivutuotteita on perinteisesti hyödynnetty energiantuotannossa, mutta nyt niille halutaan löytää korkeamman lisäarvon ratkaisuja ja uusia käyttökohteita. 

“Sivutuotteet eivät ole Metsä Groupin ydinliiketoimintaa, mutta kokonaisuuden ja kestävyyden kannalta niiden hyödyntäminen on erittäin tärkeää”, Lassi kertoo. 

Sivuvirtojen hyödyntämiseen on keskittynyt esimerkiksi Business Finlandin rahoittama SECRES-hanke. Siinä Oulun yliopisto, Metsä Group ja muut yhteistyökumppanit kehittivät ratkaisuja, joilla metsä-, kemian-, kaivos- ja metalliteollisuuden sivuvirtoja voidaan hyödyntää raaka-aineina muilla teollisuudenaloilla, kuten betoniteollisuudessa tai lannoitteiden valmistuksessa.   

Oulun yliopiston tutkijat ovat kehittäneet metsä- ja maatalouden sivuvirroista myös uusia biomassapohjaisia hartsimateriaaleja, joilla voidaan korvata nykyiset öljypohjaiset materiaalit komposiittituotteiden valmistuksessa. 

Onnistumisen avaimet: luottamus, kommunikaatio ja asiantuntemus 

Miten Oulun yliopiston ja Metsä Groupin yhteistyössä on päästy tuloksiin, jotka hyödyttävät suuresti molempia osapuolia ja voivat parhaimmillaan mullistaa koko metsäteollisuuden alaa? Sekä Metsä Groupin että tutkijoiden näkökulmasta onnistuneen yhteistyön edellytyksiä ovat luottamus, toimiva vuoropuhelu ja kyvykkäät asiantuntijat. 

Ulla Lassin mukaan molemminpuolinen luottamus näkyy erityisesti tutkimuksellisena vapautena, joka mahdollistaa haasteiden tarkastelun myös yrityksen ydintoiminnan ja totuttujen ratkaisujen ulkopuolelta. 

“Yhteisissä projekteissamme on lähtökohtana Metsä Groupin määrittelemät haasteet, mutta olemme saaneet vapaat kädet niiden ratkaisemiseksi. Tutkimuksellinen vapaus mahdollistaa aivan uudenlaisia avauksia ja innovointia. Yhteistyömme on aitoa tutkimustyötä ja uuden luomista, tutkimustyötä parhaimmillaan”, Lassi kuvaa. “Projektien myötä omakin näkökulmani sivutuotteiden hyödyntämiseen on muuttunut kokonaisvaltaisesti.”  

Molemmat osapuolet pitävät myös toimivaa, keskustelevaa ja rehellistä kommunikaatiota tärkeänä. Ala-Kaila arvostaa erityisesti Ullan tiimin sosiaalisia taitoja. 

“Ullan ja hänen tiiminsä asenne on innostunut ja ratkaisukeskeinen. Henkilökemiat toimivat, ja olemme samalla aaltopituudella. Tiimistä löytyy aina keskustelukumppani sekä uuden suunnitteluun että tekemisen arviointiin”, Ala-Kaila sanoo. “Ullan porukalla on myös tilanteen lukutaitoa, sosiaalista kyvykkyyttä, sekä aito kiinnostus projektiin. Tämä ruokkii vuoropuhelua ja innovointia.” 

Ala-Kaila huomauttaa, että myös joustavuus tekee yhteistyöstä toimivaa. Suunnitelmat eivät voi ikinä olla täydellisiä etukäteen, sillä matkan varrella voi tapahtua mitä vain. Tarvitaan siis puolin ja toisin kykyä mukautua tilanteeseen. Lassin mielestä tällainen molemminpuolinen ymmärrys näkyy erityisesti niin, että asioista voidaan puhua suoraan. 

“Meidän ei tarvitse kaunistella asioita toisillemme. Jos jokin ei toimi, tai emme löydä ratkaisua, sen voi rehellisesti sanoa. Sitten lähestytään ongelmaa jostain toisesta kulmasta”, hän kertoo.  

Miten tutkimusyhteistyö voisi auttaa yritystänne menestymään? 

Onko yrityksellänne uusi kehittämistarve, idea tai kysymyksiä esimerkiksi kestävyyteen tai prosessien kehittämiseen liittyen? Oulun yliopiston Innovaatiokeskuksen asiantuntijat auttavat mielellään eteenpäin. 

Ota yhteyttä, niin käydään yhdessä läpi tilanteenne, tunnistetaan uusia mahdollisuuksia ja kartoitetaan juuri teille sopivia yhteistyömuotoja.

Kaisa Still, Asiakkuuspäällikkö, Yritys- ja sidosryhmäyhteistyö
kaisa.still(at)oulu.fi
+358 40 150 8741

Maria Juurikka, Asiakkuuspäällikkö
maria.juurikka(at)oulu.fi 
+358294487646  

Petri Leukkunen, Asiakkuuspäällikkö
petri.leukkunen(at)oulu.fi
+358 29 448 1162