Kestävää kipsausta – Alpo Keinänen tiimeineen kehittää biohajoavaa kipsiä, jonka voi asentaa minuuteissa
Alpo Keinänen tiimeineen kehittää uudenlaista kipsaus- ja lastoitusmenetelmää, joka ratkaisee monia kipsauksen haasteita.
Onko sinulta joskus kipsattu murtunut raaja? Silloin tiedät, ettei kyseessä ole nopea, saati helppo prosessi. Tämän huomasi myös yrittäjä, muotoilija ja Bio-Design Innovation Fellow Alpo Keinänen osallistuessaan vuoden mittaiseen Biodesign Finland –ohjelmaan. Käytännön havainnoista kehittyi idea ja ideasta uusi ratkaisu, joka hyödyttää niin hoitohenkilökuntaa ja potilaita kuin sairaalaakin.
“Kyllä ratkaisut aina löytyvät, kunhan vain havaitsee todellisen tarpeen.”
Tämä ajatus ohjaa Alpo Keinästä, joka on toiminut yrittäjänä sekä muotoilijana yli 25 vuotta. Samalla ajatuksella hän lähti mukaan myös Biodesign Finland –ohjelmaan, jossa havainnoidaan ja etsitään terveydenhuollon todellisia ongelmakohtia ja innovoidaan niihin kaupallistettavia ratkaisuja.
Ohjelmassa Keinänen pääsi paikan päälle sairaaloihin havainnoimaan työntekijöiden ja potilaiden arkea. Hän seurasi lääkäreiden ja hoitajien toimintaa leikkaussaleissa, ensihoidossa, vastaanotoilla ja jopa ambulanssissa. Tarkoituksena oli löytää ongelmakohtia, joihin olisi tarvetta kehittää ratkaisuja. Sellainen löytyikin: Keinänen huomasi, että kipsausprosessi muodostaa pullonkaulan läpi koko hoitopolun, kuormittaen niin hoitajia, potilaita kuin hyvinvointialueiden kukkaroakin.
"Kipsaaminen on todella hidas, monivaiheinen ja kallis prosessi. Se vaatii kipsaukseen erikoistuneen asiantuntijan, tilan ja välineet sekä jopa lähes tunnin aikaa. Yhden kipsauksen hintalapuksi tulee siten helposti 600–1000 euroa. Lisäksi kipsi pitää vaihtaa 2–3 kertaa hoidon aikana, joten tämä kulu ja aika kertautuu”, Keinänen sanoo. “Potilaan näkökulmasta perinteinen kipsi on hankala, koska kipsattua raajaa ei pääse itse puhdistamaan. Murtuneen raajan kanssa on myös ikävä odottaa ensiavussa kipsausmestarin vapautumista.”
Lisäksi Keinäselle valkeni, kuinka epäekologista kipsin valmistus ja hävittäminen on: materiaali varmistetaan lasikuidusta, hartsista, muovista ja muista enimmäkseen fossiilisista aineista, joten hiilijalanjälki on suuri. Sairaalamaailmassa materiaalien hävitys aiheuttaa muutenkin valtavat päästöt, koska kaikki jäte täytyy polttaa.
“Kun havaitsin kaikki nämä haasteet, tiesin, että tähän täytyy löytää parempi ratkaisu.”
Idea nopeammasta ja kevyemmästä ratkaisusta
Ratkaisun kehittämistä varten Keinänen kokosi tiimiinsä asiantuntijoita Oulun yliopistolta ja Aalto-yliopistolta. Hänen havaintojensa pohjalta syntyi Plastech-hanke, jossa kehitetään uudenlaista kipsaus- ja lastoitusmenetelmää, joka on valmistettu biohajoavista materiaaleista ja jonka paikalleen asentaminen kestää tunnin sijaan muutaman minuutin. Lisäksi asentaminen on niin helppoa, että sen voi tehdä kuka tahansa ja missä tahansa, eikä siihen tarvita erityisiä tiloja tai työvälineitä. Keinäsen kehittämän prototyypin saa myös avattua ja suljettua, joten kipsiä ei tarvitse vaihtaa puhdistuksen yhteydessä.
“Ratkaisumme vastaa kipsaamisen suurimpiin haasteisiin, mikä helpottaa sekä sairaalan työntekijöiden että potilaiden elämää”, Keinänen kertoo. “Yhden kipsin hinnaksi tulee vain noin kymmenesosa nykyisten menetelmien hinnasta, ja sen valmistaminen on hyvin vähäpäästöistä.”
Keinäsen ja hänen tiiminsä kehittämä menetelmä soveltuu kipsausten lisäksi moneen muuhunkin lääkinnälliseen käyttöön: siitä voi tehdä esimerkiksi ratkaisuja leikkaussaliin ja myös korvaamaan useita muita muovista valmistettavia kertakäyttöisiä tuotteita. Monikäyttöisuuden lisäksi kipsin voi asentaa missä tahansa, minkä vuoksi ratkaisulle on kysyntää myös urheilukeskuksissa, ensiavussa, puolustusvoimilla ja kriisitilanteissa sekä syrjäisissä kohteissa, joissa sairaalat ja apu eivät ole lähellä.
Seuraavat askeleet
Plastech-hanke on saanut Oulun yliopiston Proof of Concept -rahoituksen ja Business Finlandin Research to Business -rahoituksen. Lisäksi projektia on rahoittanut myös Riitta ja Jorma J. Takasen säätiö. Saatujen rahoitusten avulla tiimi on kehittänyt ja testannut ratkaisun prototyyppiä, rakentanut liiketoimintamallia ja valmistellut patentointeja.
Lääkinnälliset laitteet luokitellaan kolmeen pääluokkaan perustuen niiden käyttötarkoitukseen ja potentiaalisiin riskeihin potilaalle ja käyttäjälle. Tiimin kehittämä ratkaisu kuuluu I‑luokkaan, mikä tarkoittaa merkittävästi kevyempää sääntelypolkua verrattuna korkeampiin riskiluokkiin.
“Ratkaisumme markkinoille vieminen ei vaadi raskasta regulaatiota ja hyväksymisprosesseja. Markkinoille valmiin ratkaisun kehittäminen on yli puolet nopeampaa ja tehtävissä alle puolet pienemmällä budjetilla, kuin esimerkiksi 2-luokan lääkinnällisten laitteiden. Pääsemme jo piakkoin suorittamaan prekliinisiä - ja sitten kliinisiä testejä sairaaloissa. Ennen sitä keskitymme vielä viemään patenttiprosessia eteenpäin”, Keinänen sanoo.
Plastech-projekti on esimerkki siitä, miten tarvelähtöinen suunnittelu ja monitieteinen yhteistyö voivat tuottaa vaikuttavan ratkaisun, joka hyödyttää kaikkia osapuolia.
“Oikean tarpeen tunnistaminen on koko projektin tärkein ja usein haastavin osa. Minusta olemme onnistuneet siinä ja luoneet ratkaisun, jolla on todellinen tarve ja paljon kaupallista potentiaalia”, Keinänen tiivistää.
Ota yhteyttä
Haluatko tietää lisää Plastech-projektista? Ota yhteyttä Alpo Keinäseen:
Alpo Keinänen
alpo.keinanen@oulu.fi
+358 40 512 4321
Oletko Oulun yliopiston tutkija, joka haluaa tutkimukselleen lisää vaikuttavuutta yritysyhteistyön kautta? Haluatko hakea projektillesi rahoitusta?
Ota yhteyttä Innovaatiokeskuksen asiantuntijoihin! Autamme tutkijoita tutkimustulosten kaupallistamiseen ja immateriaalioikeuksiin liittyvissä kysymyksissä, liiketoimintapotentiaalin löytämisessä ja liikeideoiden kehittämisessä, Business Finlandin tutkimusrahoitusten hakemisessa ja yhteistyöverkoston rakentamisessa yrityselämän kanssa.