Kuka omistaa tekoälyn tekemän sisällön? Muista ainakin nämä vinkit!
Generatiivinen tekoäly on tullut jäädäkseen. Se on jo nyt arkipäiväinen työkalu tutkimuksessa, kehitystyössä ja asiantuntijatyössä: esimerkiksi tekstien luonnostelussa, data-analyysissa, kuvien tuottamisessa ja koodin kirjoittamisessa. Samalla tekoälyn nopea yleistyminen on nostanut esiin kiperiä kysymyksiä tekijänoikeuksista: kuka omistaa tekoälyn tekemät tuotokset? Millaisia tekijänoikeuteen liittyviä riskejä tekoälyn käyttöön liittyy?
Näihin teemoihin pureuduttiin InnoWebinaarissa, jossa tarkasteltiin tekoälyn käyttöä erityisesti EU-lainsäädännön ja tutkimustyön näkökulmasta. Webinaarin pitivät Berggrenin asiantuntijat Suvi Julin ja Joel Ettanen.
Tekoälysäädökset kehittyvät Suomessa ja maailmalla
Tekijänoikeus suojaa luovan työn tuloksia, kuten tekstiä, kuvia, musiikkia, ohjelmakoodia ja muita luovia teoksia. Suoja syntyy automaattisesti, kun teos ylittää niin sanotun teoskynnyksen, eli on riittävän itsenäinen ja omaperäinen ilmentymä tekijän luovasta työstä.
Tutkimuksessa ja asiantuntijatyössä käsitellään jatkuvasti tekijänoikeuden alaista materiaalia: artikkeleita, kuvia, dataa ja lähdekoodia. Samaan aikaan EU:ssa sääntely tiukentuu nopeasti. Tekoälysäädös (AI Act), DSM-direktiivi ja datalainsäädäntö asettavat uusia vaatimuksia tekoälyjärjestelmien kehittämiselle ja käytölle. Vaikka tekoälysäädös ei ole tekijänoikeuslaki, se luo kehyksen sille, miten tekoälymallien kehittäjien ja palveluntarjoajien on huolehdittava tekijänoikeuksien toteutumisesta. Keskiössä ovat koulutusdatan laillisuus, läpinäkyvyys ja velvollisuus puuttua mahdollisiin loukkauksiin.
Euroopassa tekijänoikeuden rajoitukset on määritelty kohtalaisen tarkasti laissa. Erityisen tärkeä on tekstin- ja tiedonlouhintapoikkeus, joka mahdollistaa tekijänoikeuden alaisten aineistojen käytön tutkimustarkoituksiin. Tämä poikkeus voi kattaa myös tekoälyn koulutuksen, mutta se ei oikeuta tekoälyä tuottamaan suojattuja teoksia tai niiden osia sellaisenaan.
Suuret generatiivista tekoälyä tarjoavat yhtiöt ovat enimmäkseen lähtöisin Yhdysvalloista, missä lähestymistapa on hieman erilainen. Keskeinen käsite on fair use doctrine, joka sallii tekijänoikeuden alaisten teosten rajoitetun käytön ilman lupaa esimerkiksi silloin, kun käyttö ei kilpaile alkuperäisen teoksen kanssa kaupallisesti. Generatiivisen tekoälyn kohdalla fair use -arvioinnit ovat kuitenkin epävarmoja, ja oikeustapauksia on runsaasti vireillä.
Kenelle syntyy tekijänoikeus tekoälyn tuottamaan sisältöön?
Tekijänoikeus on lähtökohtaisesti ihmiskeskeinen. Suojan edellytyksenä on, että teos on luonnollisen henkilön luovan työn tulos ja ylittää niin sanotun teoskynnyksen. Pelkkä idea ei riitä, vaan ratkaisevaa on omaperäinen toteutus.
Niinpä yhtenä nyrkkisääntönä voidaan pitää, että pelkästään tekoälyn itsenäisesti tuottama sisältö ei yleensä saa tekijänoikeussuojaa. Sen sijaan suojaa voi syntyä niille osille, joissa ihmisen luova panos on selvästi tunnistettavissa: esimerkiksi tekstin kirjoittamiseen, rakenteeseen, kuvien valintaan tai lopulliseen sommitteluun. Yksittäinen prompt ei siis todennäköisesti synnytä tekijänoikeutta, mutta merkittävä ihmisen tekemä ohjaus, valinnat ja jälkieditointi voivat johtaa suojattuun lopputulokseen.
Kansainvälinen oikeuskäytäntö erityisesti Yhdysvalloissa antaa havainnollisia esimerkkejä: taiteilija Kris Kashtanova sai aluksi tekijänoikeuden sarjakuvateokseensa. Kun tekijänoikeusvirasto sai tietää, että kuvat oli luotu Midjourney-tekoälyllä, oikeus peruttiin. Lopullisessa ratkaisussa tekijänoikeussuoja myönnettiin vain niille osille, joissa ihmisen luova panos oli selvästi tunnistettavissa, kuten tekstisisällölle ja kuvien asettelulle.
Voiko tekoälyn käyttö loukata jonkun toisen tekijänoikeuksia?
Lyhyesti: kyllä voi – usein huomaamattakin. Oikeudelliset riskit voivat kohdistua tekoälypalvelun tarjoajaan, käyttäjään tai jopa lopulliseen tilaajaan. Loukkaus ei edellytä tahallisuutta, eikä tekijän tietämättömyys vapauta vastuusta.
Tekijänoikeuden loukkaus voi syntyä esimerkiksi silloin, jos tekoäly tuottaa sisältöä, joka muistuttaa liikaa yksittäistä teosta tai sen osia. Esimerkkinä tästä on tapaus, jossa loppuvuodesta 2023 New York Times haastoi OpenAI:n ja Microsoftin oikeuteen. NY Times väitti, että tekoälyn kielimallit on koulutettu tekijänoikeuden alaisella sisällöllä ilman lupaa, ja että yhtiöt ovat hyötyneet tästä maksamatta lisenssimaksuja. OpenAI puolustautui väittämällä, että kyseessä on harvinainen virhe, jossa esimerkit on saatu tarkoitushakuisella promptauksella. Tapauksen lopullinen ratkaisu on yhä avoin, mutta se on jo nyt muodostunut keskeiseksi esimerkiksi tekoälyn ja tekijänoikeuden törmäyksestä.
Miten riskejä voi välttää?
Tekoälyä voi ja kannattaa käyttää, mutta vastuullisesti, riskit tiedostaen ja muiden immateriaalioikeuksia kunnioittaen. Muista ainakin nämä:
Älä oleta, että saat automaattisesti tekijänoikeuden tekoälyn tuotokseen.
Suosi organisaation tarjoamia, suljettuja tekoälyratkaisuja. Muista että kolmansien osapuolten tekoälymalleja on todennäköisesti koulutettu datalla, joka sisältää tekijänoikeuden (ja muiden immateriaalioikeuksien) alaista materiaalia.
Vältä tekijänoikeuden alaisten aineistojen syöttämistä avoimiin palveluihin.
Tarkista kriittisesti kaikki tekoälyn tuottama sisältö.
Dokumentoi tekoälyn rooli työ- ja tutkimusprosessissa.
Merkitse generatiivinen sisältö tekoälyn tuottamaksi tarvittaessa.
Käytä tekoälyä mieluummin tukena (esim. tiivistäminen, muotoilu) kuin varsinaisena sisällön luojana.
Lyhyesti
Generatiivinen tekoäly haastaa perinteisen tekijänoikeusajattelun, mutta ei kumoa sitä. Ihmisen luova panos on yhä keskiössä, ja vastuu säilyy käyttäjällä. Tutkimuksessa ja asiantuntijatyössä tekoäly tarjoaa suuria mahdollisuuksia, kunhan sen käyttöä ohjaa oikeudellinen ymmärrys, huolellisuus ja hyvä dokumentaatio. Aika näyttää, mihin suuntaan tekijänoikeussäännökset muovautuvat tekoälyn ja sen käytön kehittyessä.
Haluatko oppia lisää aiheesta? Katso webinaarin tallenne täältä, ja pidä silmällä myös tulevia koulutuksia InnoBlogissa!