Tutkimuksesta innovaatioksi — kuinka tutkimustulokset kääntyvät käytännön ratkaisuiksi, jotka muuttavat maailmaa?
Innovaatiokeskuksen UniOulu Science Day –workshopissa heräteltiin tutkijoita miettimään, miten tutkimustuloksista voisi syntyä uusia keksintöjä, palveluja ja käytäntöjä.
Oulun yliopistossa tehdään vuosittain kymmeniä uusia keksintöjä, jotka voivat olla alkuja tulevaisuuden innovaatioille. Vuonna 2023 niitä raportoitiin 51. Esimerkki tutkimuslähtöisestä keksinnöstä on professori Lloyd Ruddockin kehittämä ja yliopiston kaupallistama CyDisCo-teknologia, joka laajentaa E. coli -bakteerin käyttöä biologisten lääkkeiden valmistukseen.
Miten sinä veisit tutkimustuloksesi käytäntöön vaikkapa uusiksi keksinnöiksi tai palveluiksi? Tätä pohdittiin lähes 30 tutkijan voimin Innovaatiokeskuksen UniOulu Science Day –workshopissa: Transforming research into innovation.
Tavoitteena oli luoda yhteistyöympäristö, jossa tutkijat voivat miettiä innovatiivisia tapoja muuntaa tutkimustuloksiaan uusiksi keksinnöiksi, palveluiksi ja käytännöiksi. “Miten voin tutkimuksellani vastata reaalimaailman haasteisiin ja luoda ratkaisuja, jotka hyödyttävät yhteiskuntaa?” Tämä oli kysymys, jonka halusimme kaikkien osallistujien huulille.
Inspiraatiota megatrendeistä
Lähdimme liikkeelle uppoutumalla kahdeksaan eri megatrendiin, eli useista ilmiöistä koostuvaan yleiseen ja usein globaaliin kehityssuuntaan. Erilaisia megatrendejä löytyy internetin syövereistä vaikka kuinka, mutta päädyimme ottamaan tähän työpajaan mukaan nämä kahdeksan Frost & Sullivanin listaamaa kehityssuuntaa:
Transhumanismi /Transhumanism
Kaikki mikä liikkuu, tulee olemaan autonomista /anything that moves will be autonomous
Verkottunut eläminen / Connected living
Digitaalinen todellisuus pioneeriteknologiana / Digital reality as frontier technology
Heterogeenisen yhteiskunnan monitahoiset tarpeet / Complex needs of a heterogeneous society
Älykkäät avustajat ohjaavat liiketoimintamalleja / Intelligent assistants will drive business models
Nolla-maailman käsite / Concept of ‘zero’ world
Viiveetön maailma / Zero latency world
Pohdimme tutkijoiden kanssa, mitä uutta heidän tutkimuksensa voisi näihin trendeihin tuoda. Ensimmäisen pohdintakierroksen jälkeen otimme askeleen konkreettisempaan suuntaan: aloimme ideoida, millaisen tuotteen tai palvelun tutkimusideasta voisi jalostaa, mille markkinoille ratkaisu sopisi ja kuka olisi ratkaisun asiakas. Etsimme yhteyksiä myös eri tutkijoiden töiden ja ideoiden välillä. Lopputuloksena saimmekin hyviä konkreettisia ajatuksia ja myös kokonaan uusia ideoita. Iloksemme useampi tutkija kiinnostui ideansa edistämisestä käytäntöä kohti.
Ideasta käytäntöön rahoituksen avulla
Mitä rahoitustapoja sitten löytyy oman idean viemiseksi kohti käytännön ratkaisua? Työpajassa esittelimme tähän eri vaihtoehtoja:
PoC-rahoitus
Oulun yliopiston opiskelijat ja tutkijat voivat hakea Innovaatiokeskuksen kautta Proof-of-Concept -rahoitusta, joka tähtää kaupallista potentiaalia omaavan keksinnön tai idean ensimmäisen toteutuksen tekemiseen. PoC-rahoituksen avulla keksijä voi keskittyä prototyypin rakentamiseen ja esimerkiksi hankkia siihen tarvittavia materiaaleja tai palkata projektiin apukäsiä. PoC-rahoituksen tarkoituksena on mahdollistaa esimerkiksi Business Finlandin Research to Business -rahoituksen saaminen.
PoC-rahoituksella voidaan osoittaa, että keksintö tai idea toimii suunnitellulla tavalla. Ideaalitilanteessa keksintö voidaan tulevaisuudessa kaupallistaa uutena startup-yrityksenä tai lisensoida se jo olemassa olevalle yritykselle.
Research to Business -rahoitus
Research to Business -rahoitus on tarkoitettu julkisille tutkimusorganisaatioille projekteihin, joissa tutkimusryhmät ja tutkijat haluavat rakentaa tutkimuksestaan uutta liiketoimintaa ja kaupallistaa tutkimuksesta syntyvät tuote- tai palveluideat.
Tässä rahoitusmuodossa Business Finland voi rahoittaa 70 % projektin hyväksytyistä kokonaiskustannuksista, loput 30 % tutkimusorganisaatio rahoittaa itse. Tyypillisesti Research to Business -projektien koot vaihtelevat 300 000 ja 700 000 euron välillä ja kestoltaan ne ovat 1–2 vuotta.
Research to business –rahoituksen haussa tärkeää on vahva taustatutkimus, merkittävä markkinapotentiaali, idean skaalautuvuus ja uutuusarvo sekä vahva tiimi, jolta löytyy sekä tutkimus- että liiketoimintaosaamista. Innovaatiokeskuksen asiantuntijat voivat auttaa varmistamaan, onko hanke kypsä hakemaan R2B-rahoitusta. Meiltä saat apua myös hakemuksen laatimisessa.
Research to Business -rahoitushakuja järjestetään kaksi vuodessa, keväällä ja syksyllä.
Olipa kyse sitten PoC- tai R2B-rahoituksesta, kannattaa tietenkin ennen hakemista varmistaa, ettei samanlaista keksintöä ole patentoitu aikaisemmin. Innovaatiokeskus voi myös auttaa tässä.
Mitä työpajasta jäi käteen?
Anu Niva
Tutkimusaihe: Kulttuurinen kompetenssi ohjelmistotuotannossa
“Työpajasta jäi käteen ainakin se, että jos haen rahoitusta tai haluan myydä omaa työtäni eteenpäin, niin ymmärrän paremmin kaiken taustalla vaikuttavat suuremmat ilmiöt ja miten oma tutkimukseni liittyy megatrendeihin. Se auttaa rahoituksen hakemisessa, koska voin sitoa tutkimukseni ajankohtaiseen ilmiöön.”
Diana Temer
Tutkimuskenttä: Synteettinen kemia
“Keksin työpajassa uuden idean, joka ei varsinaisesti liity tutkimusaiheeseeni, mutta haluan kehittää sitä eteenpäin. Lisäksi minulla on kaksi muuta tutkimukseeni liittyvää ideaa. Ideoideni kaupallistamiseen tosin tarvitaan vielä paljon enemmän aikaa.”
Amir Golroo
Tutkimusaihe: Digital twin in the road pavement
“Minulla ei ole aikaisemmin ollut selkeää ajatusta megatrendeistä, vaan ainoastaan yleismaallisempi käsitys. Sain siis uutta tietoa megatrendeistä ja myös eri rahoitusvaihtoehdoista. Minulla on startup-idea ja työpajassa sain varmistuksen siihen, kuinka minun kannattaa lähteä viemään sitä eteenpäin!”
Rohkeasti kohti uutta — Innovaatiokeskus on apunasi!
Kaupallistamisen tarkoituksena on hyödyttää sekä tutkijaa, Oulun yliopistoa että yhteiskuntaa. Se on siis tutkijalle ehdottomasti harkitsemisen arvoinen suunta. Muista myös, ettei esimerkiksi oman yrityksen perustaminen tarkoita sitä, että tutkijan urasta pitäisi luopua. Voit kaupallistamisen jälkeenkin olla tutkija — kenenkään ei ole pakko alkaa rahoituksen saatuaan yrittäjäksi tai myyjäksi, vaikka nämäkin vaihtoehdot ovat tietenkin avoinna.
Innovaatiokeskukselta löytyy aina apua esimerkiksi ideoiden kehittämiseen, yrittäjyyteen, IPR-oikeuksiin ja verkostojen luomiseen liittyen. Jos siis kaipaat sparrausapua, tai haluat tietää lisää esimerkiksi eri rahoitusvaihtoehdoista, ota yhteyttä liiketoiminnan kehittämisen asiantuntijoihimme:
Janne Haverinen
janne.haverinen@oulu.fi
+358294488055
Markku Känsäkoski
markku.kansakoski@oulu.fi
+358294487506
UniOulu Science Day on yliopistoyhteisömme suurin vuotuinen tieteidenvälinen tapahtuma, jonka tarkoituksena on edistää tieteidenvälistä vuorovaikutusta, tiedonjakamista ja uusien näkökulmien löytymistä. Vuoden 2024 UniOulu Science Day -tapahtumaan 17.4. kokoontui yli 300 henkilökunnan jäsentä. Pääsimme oppimaan toisiltamme 13 työpajassa, joiden aiheet vaihtelivat kansalaistieteestä ja monitieteisestä opetuksesta ja tutkimuksesta siihen, miten tekoälyä käytetään tutkimusrahoitusehdotusten kirjoittamiseen.