Miten syntyy hyvä innovaatiohanke — jopa yksi Euroopan parhaista?
Mittaustekniikan yksikön Älyrehu-hanke on valittu yhdeksi ehdokkaaksi maatalouden EIP (European Innovation Partnership) -hankkeiden eurooppalaisen innovaatiopalkinnon saajaksi kategoriassa karjan terveys ja hyvinvointi. Valinta toi meidät jo toteutettujen EIP-hankkeiden parhaimman yhden prosentin joukkoon ja sai miettimään, missä olemme onnistuneet. Samalla pohdimme laajemmin, mitä hyvältä innovaatiohankkeelta vaaditaan. Hyvällä innovaatiohankkeella tarkoitamme tässä sitä, että hankkeessa keksitään ja kehitetään käyttökelpoinen uusi innovaatio, jonka myös loppukäyttäjät hyväksyvät ja ottavat käyttöön.
Kehitystyöllä on oltava aito tarve
Usein etenkin yliopistotutkija ajattelee, että hyvän innovaation täytyy olla kokonaan uusi oivallus ja pohjautua pitkään tutkimukseen. Kuitenkin erityisesti nopeasti käyttöön siirtyvät innovaatiot ovat usein käytännönläheisiä olemassa olevien prosessien ja tuotteiden parannuksia. Siitä huolimatta ne voivat olla loistavia oivalluksia, sillä usein hyvän innovaation idea on selkeän looginen ja sen toimintaidea on helppo selittää myös sivulliselle. Sivullinenkin ymmärtää, miksi innovaatiota tarvitaan ja pystyy mieltämään idean toimivaksi.
Nykyään nautakarjan ruokinta on tuottavuuden vuoksi optimoitava tarkasti. Älyrehuhanke kehitti näytteenottimen, jonka avulla viljelijä saa säilörehusta näytteen samalla, kun siirtää rehupaaleja paalipihdeillä. Hankkeessa kehitimme myös menetelmän, jolla säilörehun kuiva-ainepitoisuus (energiamäärä) on määritettävissä alle 10 minuutissa, sekä RehuApp-sovelluksen, jolla seosrehuruokinnassa seosresepti pystytään muokkaamaan päivittäin mittausten jälkeen ja käyttämään yhteen rehuseokseen useampaakin säilörehuerää.
Paalipihteihin kiinnitetty näytteenotin kokeiltavana innovaatioryhmän maatilalla.
Käytössä täytyy olla laaja asiantuntemus
Innovaation kehitystyö etenee nopeammin, jos kehittäjäryhmään kuuluu tiiviimmin tai löyhemmin useiden eri alojen asiantuntijoita. Haluttavan lopputuotteen määrittely työn alussa on silloin tarkempaa. Samoin kehitystyön aikana palaute ja suunnitelman tarkennukset huomioivat useamman näkökulman. Laaja asiantuntijaryhmä tukee innovaation valmistuttua tiedon leviämistä sekä löytää tehokkaasti tarvittavaa, täydentävää asiantuntemusta. Loppukäyttäjien edustajan mukanaolo on itsestäänselvyys hyvässä asiantuntijaryhmässä.
EIP-hankkeissa monitaitoinen innovaatioryhmä on välttämätön rahoituksen saamisen kannalta. Mukana on oltava vähintään kaksi alkutuottajaa, eli tässä tapauksessa karjatilaa. Meidän hankkeessamme kehitystyötä miettimässä oli kahdeksan karjatilaa, yksi metallipaja, yksi ohjelmistoyhtiö, maatalouden neuvontajärjestö ja eläinlääkäri.
Pilotoinnin, palautteen ja uudelleen muokkaamisen välttämätön kiertokulku
Yksikään innovaatio ei ole valmis ensimmäisenä prototyyppinä tai palveluaihiona. Mikäli kehitetään laitteita, voivat esimerkiksi materiaalien kestävyys, hintataso, käyttömukavuus tai virran kulutus tarjota yllätyksiä ja syitä optimointiin. Loppukäyttäjien mukana oleminen auttaa tässä vaiheessa todella paljon.
Mobiilisovelluksien ohjelmat, kuten kaikki tietokoneohjelmat, on testattava huolellisesti mahdollisten ohjelmointivirheiden varalta. Älyrehu-hankkeessamme sekä näytteenotin, kuiva-aineen määritysmenetelmä että RehuApp-sovellus testattiin usealla innovaatioryhmän maatilalla. Kokeiluaika tilaa kohden saattoi olla joitakin viikkoja. Tässä työssä auttoi se, että sovelluksen kokeiluun ja virheiden etsintään osallistui ohjatusti myös opiskelijoita kahdesta maatalousoppilaitoksesta. Viljelijöiltä kerättiin vapaamuotoista palautetta ja sovelluksen kokeilijajoukolle oli palautekaavake, jolla kysyttiin yksityiskohtaisesti myös käyttömukavuudesta ja käytön sujuvuudesta.
Hyväkin innovaatio tarvitsee markkinointia ja tiedottamista
Uudet kaupalliset tuotteet tarvitsevat levitäkseen usein massiivisia mainoskampanjoita. Samoin innovaatioista täytyy tiedottaa ja markkinoida aktiivisesti — mahdollisuuksien mukaan jo kehitystyön alkuvaiheista asti, huomioiden toki aineettomien oikeuksien (IPR) suojaaminen. Kohderyhmä ja tiedotuksen tarkoitus voi vaihdella kehitysasteen mukaan, mutta tarkoituksena on tukea esimerkiksi rahoitus-, pilotointi- ja yhteistyömahdollisuuksien löytymistä. Tiedottamisella voidaan saada myös palautetta ja muita kiinnostuksen osoituksia ideasta. Ne kertovat paljon siitä, onko työ oikeilla jäljillä.
Kaikkiaan Älyrehu-hankkeen tuloksia on esitelty yli 30 tapahtumassa, maatalous- ja konealan ammattilehdissä, sanomalehdissä ja tieteellisissä julkaisuissa. Hankkeesta on kirjoitettu myös eurooppalaisen EIP-AGRI-ohjelman uutiskirjeessä ja tiedotuslehdessä. Sitä on esitelty kansainvälisesti myös AGRI Innovation Summit –tapahtumassa Ranskassa, Farm data -työpajassa, eurooppalaisten maatalousinsinöörien konferenssissa ja useille sidosryhmille Brysselissä.
Yhteistyökumppanit avartavat ajattelua ja tuovat työlle jatkuvuutta
Mitä erilaisemmista ympäristöistä säännölliseen kehitystyöhön osallistumattomat yhteistyökumppanit ovat, sitä yllättävämpää etua heistä saattaa olla. Kehitystyöstä tietoisten kumppaneiden avulla aihepiiriin liittyvien jatkohankkeiden mahdollisuus kasvaa.
Älyrehuhankkeessa tehtiin yhteistyötä kahden virolaisen EIP-hankkeen kanssa. Yhteiskehittämistä alkutuottajien kanssa painottavassa ohjelmassa Älyrehu oli ensimmäinen hanke, jossa eri maiden EIP-ryhmien välillä tehtiin yhteistyötä. Osallistimme luonnollisesti myös maanviljelijät yhteistyöhön. Yhteistyötä on esitelty useammassa eurooppalaisessa tapahtumassa, ja meidät on pyydetty puhumaan siitä myös tulevassa EIP-AGRI-ohjelman juhlakonferenssissa Portugalissa.
Innovaatioryhmä ja muutamia ryhmän ulkopuolisiakin maanviljelijöitä Viron opinto- ja yhteistyömatkalla.
EIP-AGRI-ohjelman juhlavuosi
EIP-AGRI-ohjelma täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Tuona aikana eri Euroopan maissa on toteutettu yli 3400 EIP-hanketta. Niistä kolmekymmentä on valittu kilpailemaan kuudessa eri kategoriassa ohjelman Innovation Awards -palkinnoista. Älyrehu, eli kansainväliseltä nimeltään Smart Feed, on yksi viidestä eläinten terveys ja hyvinvointi -kategoriaan palkintoehdokkaaksi nimetystä hankkeesta. Ehdokkaisiin voit perehtyä ohjelman verkkosivulla ja kenties äänestää suosikkiasi. Seitsemännessä palkintokategoriassa nimittäin valitaan yleisön suosikkihanke.
Pekka Kilpeläinen
Tutkimuspäällikkö
Mittaustekniikan yksikkö, Oulun yliopisto