Tutkijoita, keksijöitä ja innovaatioagentteja — University Inventor Day-tapahtumassa juhlittiin uusia oivalluksia

Perjantaina 26.4. tutkijoilla ja keksijöillä oli aihetta juhlaan! Silloin vietettiin kansainvälistä Maailman henkisen omaisuuden päivää (World Intellectual Property Day), jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota luovuuden ja keksintöjen merkitykseen ihmiskunnan vaurauden ja hyvinvoinnin edistäjinä. Henkisellä omaisuudella tarkoitetaan aineettomia oikeuksia, joita ovat esimerkiksi tekijänoikeus, patentti ja tavaramerkki.  

Myös Oulun yliopistossa juhlistimme keksijöitä ja keksintöjä Innovaatiokeskuksen järjestämässä University Inventor Day -tapahtumassa. Tilaisuudessa paljastimme vuonna 2023 eniten keksintöilmoituksia tehneet Oulun yliopiston tutkijat ja kuulimme inspiroivia puheenvuoroja siitä, miten innovaatiotoiminta hyödyttää tutkijaa, miten keksinnön voi tunnistaa tutkimustuloksista ja miten yritykset näkevät keksintöjen merkityksen. Paikan päälle tuli noin 40 tutkijaa ja muita aiheesta kiinnostuneita osallistujia. 

Tapahtumassa otimme valokeilaan ihmiset, jotka tutkimustiedolla ja tekemillään keksinnöillä hyödyttävät niin Oulun yliopistoa kuin koko yhteiskuntaa. Heidän keksintönsä aina uusimmista teknologioista henkiä pelastaviin ja elämänlaatua parantaviin lääketieteellisiin innovaatioihin muuttavat maailmaa: tapaamme elää, työskennellä ja ajatella.   

Oulun yliopistolta kymmeniä keksintöjä vuodessa — ja ehkä tulevaisuudessa enemmänkin! 

Terävää ajattelua ja uusimpia innovaatioita löytyy Oulun yliopistolta valtavasti, mutta kuinka paljon tarkalleen numeroiden valossa? Tästä aiheesta meille puhui Innovaatiokeskuksen johtaja Jouko Uusitalo.  

Oulun yliopistossa tehdään vuosittain kymmeniä uusia keksintöjä, jotka voivat olla alkuja tulevaisuuden innovaatioille. Vuonna 2023 niitä raportoitiin 51 yhteensä 116 eri keksijän voimin. Eniten keksintöilmoituksia tehtiin tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa, 22 kappaletta. Teknillisessä tiedekunnassa ilmoituksia tehtiin 13 sekä biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa 10. Eniten keksintöilmoituksia (5 kpl) tehneet tutkijamme olivat Ulla Lassi ja Mehdi Bennis. Toiselle sijalle neljällä keksintöilmoituksella ylsivät Toni Kauppinen ja Seppo Vainio.  

Yliopistossamme keksintöpotentiaalia on varmasti enemmänkin, mutta joskus tutkijalle saattaa olla haastavaa huomata, milloin tutkimustuloksissa on raportoimisen arvoinen keksintö. Muun muassa tätä ongelmaa taklaamaan esittelimme uuden ja salaperäisen innovaatioagentin tehtävän, johon haemme sopivia henkilöitä. Agenttien hommana on soluttautua salapoliisin tavoin tutkimusyksikköihin ja olla kuulolla siitä, mitä tutkimustuloksia syntyy. Vähemmän Bond-tyyliin muotoiltuna kyse on siis helposti lähestyttävästä henkilöstä, joka keskustelee tutkijoiden kanssa ja auttaa heitä huomaamaan, kun uusi keksintö on syntynyt. Jos homma kiinnostaa sinua tai haluat lisätietoja, laita viestiä Joukolle: jouko.uusitalo@oulu.fi. 

Jouko muistutti tutkijoita myös muutamasta keksintöjä koskevasta lakipykälästä. Tutkijoilla on velvollisuus ilmoittaa tekemästään keksinnöstä mahdollisimman nopeasti yliopistolle ennen sen julkaisemista. Patentoinnin edellytyksenä on, että keksintö on uusi ja sitä ei ole aiemmin julkaistu. Sopivaa julkistamisen ja patentoinnin aikataulua on syytä siis pohtia. Näihinkin pohdintoihin saa apua Innovaatiokeskukselta. 

Keksintötoiminta hyödyttää tutkijaa monin eri tavoin 

Tutkijat Toni Kauppinen ja Sumudu Samarakoon toivat puheissaan esiin sen, mitä hyötyä keksintötoiminnasta on tutkijoille ja miten tunnistaa tutkimustyössä syntynyt keksintö. 

Keksinnön ei välttämättä tarvitse olla kokonaan uusi oivallus, vaan se voi olla myös lisäys tai uusi tapa käyttää jotain olemassa olevaa keksintöä.  

Keksinnön tekeminen lähtee puhujiemme mukaan liikkeelle oman ympäristön tarkastelusta: kun pitää silmät ja korvat auki, voi ympäristöstä poimia monia erilaisia ongelmia ja haasteita, jotka kaipaavat uutta näkökulmaa. Etenkin omaa toimialaa kannattaa seurailla aktiivisesti. Myös esimerkiksi erilaisten artikkeleiden ja tutkimusjulkaisujen lukeminen vie ajatuksia uusille raiteille, sillä niissä usein mainitaan ajankohtaisia ongelmia, jotka tarvitsevat kokonaan uuden tai aikaisempaa paremman ratkaisun.  

Viime vuonna ahkerasti keksintöjä tehnyt Toni Kauppinen kertoi, että hänen innovointiaan on edistänyt erityisesti useissa eri tutkimusryhmissä mukana oleminen. Se tuo valtavasti uutta perspektiiviä asioihin ja auttaa näkemään yhteyksiä eri alojen ja ratkaisujen välillä. 

Keksintötoiminta on paitsi antoisaa, myös tutkijalle kannattavaa monesta muustakin syystä: sillä voi saada esimerkiksi taloudellista hyötyä, hyvää mainetta ja yhteistyökumppaneita. Keksintöilmoituksen tekemisestä saa 300 euron palkkion, ja lisäksi patentin hakemisesta ja patentin myöntämisestä saa kummastakin 1000–1500 euron palkkion. Nämä summat ovat keksintökohtaisia, eli ne jaetaan kunkin keksinnön kaikkien tekijöiden kesken. Tämän lisäksi 40 % patentin tuottamista nettotuloista menee suoraan keksijälle. Taloudellista hyötyä voi siis hyvässä tapauksessa tulla reilusti. 

Keksintötoimintaa ja keksinnön viemistä käytäntöön voi rahoittaa myös muutamalla eri tavalla. Innovaatiokeskuksen kautta Oulun yliopiston tutkijat ja opiskelijat voivat saada Proof of Concept (PoC) -rahoitusta, joka tähtää kaupallista potentiaalia omaavan keksinnön tai idean ensimmäisen toteutuksen tekemiseen. Myös Business Finlandilta voi saada Research to Business –rahoitusta, joka on tarkoitettu julkisille tutkimusorganisaatioille projekteihin, joissa tutkimusryhmät ja tutkijat haluavat rakentaa tutkimuksestaan uutta liiketoimintaa ja kaupallistaa tutkimuksesta syntyvät tuote- tai palveluideat. Voit lukea lisää näistä rahoitusmuodoista myös aikaisemmasta blogitekstistämme. 

Ongelmasta ideaksi ja uudeksi ratkaisuksi 

Viimeisenä lavalle astui Oulun yliopiston alumni ja kiertomateriaaliteknologiayritys Umicoren patenttiasiantuntija Jarkko Vähäkangas. Hän avasi näkemyksiään siitä, miten uusia innovaatioita saadaan aikaan ja miten kuvata keksintö niin, että se ymmärretään paremmin yritysmaailmassa. 

Tutkimus- ja kehitystyö pitäisi nähdä systemaattisena lähestymistapana uusien ratkaisujen luomiseen, jatkuvaan kehittymiseen ja kilpailun aallonharjalla pysymiseen. Tapoja luoda uutta ja parantaa olemassa olevaa kannattaaa pitää yrityksessä koko ajan pöydällä. Umicoren tapauksessa uusi idea voi syntyä vaikkapa pohtimalla materiaalin ominaisuuksia ja niiden parantamista, prosessien tehokkuutta, tuotantokapasiteettia, ympäristövaikutuksia tai laitteiden kunnossapitoa. 

Kun itse ongelma on määritelty, on aika pohtia, miten sen voisi ratkaista ja millainen vaikutus ratkaisulla olisi. Ratkaiseeko idea todellisen ongelman? Millä tavalla se on erilainen tai parempi kuin mahdolliset aikaisemmat ratkaisut? Mikä voisi tehdä ideasta vielä paremman? Miltä ratkaisu näyttää numeroiden valossa? Miten idea viedään käytäntöön? Muun muassa näitä kysymyksiä kannattaa toistaa prosessin aikana niin kauan, että vastaukset vakuuttavat sinut ja kollegasi. Juuri tällaisista asioista yritykset ovat kiinnostuneita, ja ne on hyvä avata myös keksintöilmoituksessa. 

Puheiden jälkeen tapahtumaa jatkettiin kuohuviinilasien kilistyksellä ja verkostoitumalla. Oli ilo huomata, että moni tutkija jäi juttelemaan ja vaihtamaan ajatuksia pidemmäksikin aikaa. Tulemme järjestämään tapahtuman myös ensi vuonna ja sitä varten toivomme kävijöiltä palautetta ja ideoita! Palautetta voit antaa täällä. Kiitämme kaikkia mukana olleita antoisasta tapahtumasta! 

Jos sinua kiinnostaa viedä tutkimusideasi käytäntöön esimerkiksi uusiksi tuotteiksi, palveluiksi tai käytännöiksi, ota rohkeasti yhteyttä Innovaatiokeskuksen asiantuntijoihin! Autamme myös esimerkiksi patenttiasioissa ja suhteiden luomisessa yritysmaailmaan. 

Janne Haverinen 
janne.haverinen@oulu.fi 
+358294488055  

Markku Känsäkoski 
markku.kansakoski@oulu.fi 
+358294487506