University Inventor Dayssa juhlittiin keksijöitä — vuoden keksijänä palkittiin Lloyd Ruddock!
University Inventor Day:ssa 15.5. valokeilaan pääsivät ansaitusti Oulun yliopiston keksijät ja heidän tekemänsä keksinnöt. Tilaisuudessa paljastimme vuonna 2024 eniten keksintöilmoituksia tehneet Oulun yliopiston tutkijat ja kuulimme inspiroivia asiantuntijapuheenvuoroja. Paikan päälle tuli noin 50 tutkijaa ja muuta aiheesta kiinnostunutta osallistujaa.
Ensimmäisenä ääneen pääsi Innovaatiokeskuksen johtaja Jouko Uusitalo, joka avasi Oulun yliopiston vuoden 2024 innovaatiotoiminnan lukuja. Vuosi oli tällä rintamalla aktiivinen lähes kaikilla osa-alueilla. Pari ennätystäkin tehtiin keksintöjen ja patenttien saralla, mikä lupaa hyvää kaupallistamiselle tulevina vuosina.
Keksintö- ja teosilmoituksia saimme viime vuonna ennätykselliset 72 kappaletta, joista puolet syntyi avoimessa tutkimuksessa ja loput tilaus- tai sopimustutkimuksessa. Tilaustutkimuksen keksinnöistä yksitoista kappaletta siirrettiin tilaajan haltuun mahdolliseen patentointiprosessiin. Muista innovaatioista haimme yliopistolle patenttia peräti 15 keksinnöstä, mikä on kaikkien aikojen ennätys! Yliopistolle myönnettiin uusia patentteja viisi kappaletta. Yliopiston kokonaistulot aineettoman omaisuuden myynnistä ja lisensoinnista olivat 424 000 euroa. Nettotuloista keksijöille maksetaan vähintään 40 %.
Yliopisto maksaa myös tehdystä keksinnöstä palkkion ja patentointipalkkion sekä hakemuksesta että myönnetystä patentista. Tiesitkö, että nämä palkkiot ovat nousseet vuonna 2025? Keksintöilmoituksen tekemisestä saa nykyään 400–600 euron palkkion keksijöiden määrästä riippuen (aikaisemmin 300 €). Patentin hakemisesta ja myöntämisestä saa kummastakin 1500–2000 euron palkkion (aikaisemmin 1000–1500). Viime vuonna keksijöille maksettiin erilaisia palkkioita yhteensä yli 212 000 euroa, mikä on myös uusi ennätys.
Lue lisää vuoden 2024 innovaatiotoiminnan tuloksista täältä.
12 keksintöilmoitusta ja 7 vinkkiä
Vuoden keksijänä palkittiin professori Lloyd Ruddock, joka teki vuonna 2024 huikeat 12 keksintöilmoitusta! Ruddockin tutkimusaihe liittyy proteiinien laskostumiseen solussa. Hänen kehittämänsä CyDisCo-teknologia pureutuu bakteerien muokkaukseen, jotta bakteeri pystyisi vuorostaan muokkaamaan esimerkiksi ihmisen proteiineja. Ruddock on jatkanut tutkimuksia ja löytänyt muitakin tapoja, jotka skaalautuvat paremmin saman ongelman ratkaisemiseksi.
Ruddock antoi puheessaan tutkijoille seitsemän vinkkiä innovointiin:
Usko innovaatioosi: keksintöäsi tullaan epäilemään ja kyseenalaistamaan matkan varrella monta kertaa, mutta siitä ei kannata lannistua.
Ymmärrä, mitä tarvitaan: joskus teollisuuden ja yritysmaailman näkemykset tutkimusyhteistyön tarpeista eivät aivan kohtaa. Innovoidessa on tärkeä tietää, mitä yrityksen oikeasti tarvitsevat ja millaisia haasteita niillä on. Tätä aihetta avasi myös viimeinen puhujamme Suvi Julin.
Ole kärsivällinen: keksinnön tekeminen, edistäminen ja patentointi vievät aikaa.
Verkostoidu: usein parhaat ideat ja mahdollisuudet tulevat esiin vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.
Laita kädet saveen: keskity myös käytännön työhön laboratoriossa tms.
Tartu hetkeen: tunnista tilanteet, joissa innovointikykysi on parhaimmillaan ja varmista, että pystyt silloin kirjaamaan ideasi heti ylös.
Pelaa roolipelejä: luit oikein — roolipelien kaltainen luova tekeminen virittää ajatuksiasi innovointiin.
Kolmesta viiteen keksintöilmoitusta viime vuoden aikana tekivät Antti Arvola, Antti Tölli, Bikshapathi Gouda, Jarmo Hietanen, Mehdi Bennis, Rafal Sliz, Toni Kauppinen and Ulla Lassi. Seitsemän keksintöilmoitusta saatiin Maija Risteliltä ja Tuula Salolta. Onnittelut Vuoden keksijälle ja kaikille muille keksintöilmoituksia tehneille tutkijoille!
Mitä tutkijan tulee tietää patentointiprosessista?
Ruddockin jälkeen lavalle astui Papula-Nevinpatin kokenut patenttiasiamies Miika Tupala, jolla on taustaa sekä tutkimuksessa että teollisuudessa. Tupala kertoi kuulijoille patentointiprosessista ja siitä, mitä tutkijoiden tulisi muistaa tehdessään keksintöjä. Hän muistutti, että keksinnön omistusoikeus riippuu tutkimuksen luonteesta: oikeudet voivat kuulua tutkijalle, yliopistolle tai kolmannelle osapuolelle. Lain mukaan keksijällä on joka tapauksessa oikeus kohtuulliseen korvaukseen.
Patentti antaa oikeuden kieltää keksinnön kaupallinen käyttö tietyssä maassa määräajaksi. Se suojaa teknisiä ratkaisuja, jotka ovat uusia ja keksinnöllisiä. Patentilla ei voi suojata löydöksiä, teorioita tai pelkkiä tietokoneohjelmia ilman teknistä yhteyttä. Puhujamme muistutti myös, ettei patentti estä ei-kaupallista käyttöä esimerkiksi tutkimuksessa.
Miten keksintöjä sitten saa syntymään? Tupala neuvoi lähtemään liikkeelle oman ympäristön tarkastelusta: kun pitää silmät ja korvat auki, voi ympäristöstä poimia monia erilaisia ongelmia ja haasteita, jotka kaipaavat uutta näkökulmaa.
Lopuksi Tupala esitteli patentointiprosessin eri vaiheet:
Tee keksintöilmoitus ja kuvaa ideasi selkeästi.
Varmista keksintösi uutuusarvo.
Laadi patenttihakemus yhdessä patenttiasiamiehen kanssa. Muista, että hakemukseen ei voi lisätä uusia kohtia jälkeenpäin.
Jätä hakemus patenttitoimistoon ennen ideasi julkaisemista!
Patenttiviraston kanssa käydään neuvottelua suoja-alasta. Kansainvälinen hakemus tehdään vuoden sisään.
Hakemus hyväksytään tai hylätään noin 18 kuukauden kuluessa.
Mitä yritykset odottavat yliopistoyhteistyöltä?
Yliopistojen ja teollisuuden välinen yhteistyö tarjoaa yrityksille arvokkaan väylän uusimpaan tieteelliseen tietoon, tuoreisiin näkökulmiin ja innovaatioihin. Tutkijalle yhteistyö tarjoaa puolestaan mahdollisuuden esimerkiksi saada tutkimukselle vaikuttavuutta ja lisärahoitusta. Yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet, mutta joskus odotukset saattavat olla hieman erilaiset. Mitä yritysmaailmassa oikeastaan toivotaan tutkimusyhteistyöltä? Tätä aihetta avasi neljäs puhujamme Suvi Julin, joka on immateriaalioikeuksiin ja teknologiaan erikoistunut juristi Berggren Oy:lla.
Julinin näkemyksen mukaan yritykset odottavat yhteistyöltä erityisesti vahvaa tutkimuspohjaa, joka tukee tuotekehitystä ja luo pohjaa uusille patentoitaville keksinnöille. Tutkijoilta toivotaan myös raikkaita ideoita, joita yrityksen arkirutiinit eivät rajoita. Yhteistyö voi sisältää arkaluontoista tietoa, minkä vuoksi luottamuksellisuus on yrityksille äärimmäisen tärkeää.
Julinin mukaan yhteistyön onnistumisen ytimessä on selkeä ja avoin viestintä. Osapuolten odotukset, tavoitteet ja oikeudet on hyvä sopia jo ennen projektin alkua. Kun tutkimusyhteistyö on hyvin suunniteltua, sillä on hyvät mahdollisuudet vahvistaa yrityksen markkina-asemaa, sillä tutkimukseen perustuvat ratkaisut herättävät luottamusta asiakkaissa ja sidosryhmissä. Immateriaalioikeuksien, kuten patenttien, avulla voidaan myös suojata innovaatiot ja estää kilpailijoita käyttämästä samoja ratkaisuja.
Onko sinulla uusi tutkimuslähtöinen idea?
Puheiden jälkeen tapahtumaa jatkettiin kuohuviinilasien kilistyksellä ja verkostoitumalla. Oli ilo huomata, että moni tutkija jäi juttelemaan ja vaihtamaan ajatuksia pidemmäksikin aikaa. Tulemme järjestämään tapahtuman myös ensi vuonna ja sitä varten toivomme kävijöiltä palautetta ja ideoita! Palautetta voit antaa täällä. Kiitämme kaikkia mukana olleita antoisasta tapahtumasta!
Jos sinua kiinnostaa viedä tutkimusideasi käytäntöön esimerkiksi uusiksi tuotteiksi, palveluiksi tai käytännöiksi, ota rohkeasti yhteyttä Innovaatiokeskuksen asiantuntijoihin! Autamme myös esimerkiksi patenttiasioissa ja suhteiden luomisessa yritysmaailmaan.
Janne Haverinen
janne.haverinen@oulu.fi
+358294488055
Markku Känsäkoski
markku.kansakoski@oulu.fi
+358294487506